tiistai 4. syyskuuta 2012

Koulun uudistaminen ja avaimet Suomen menestykseen

Mietin myös että olisikohan paikallaan tuoda peruskouluun takaisin tasokokeet jotta työrauha säilyisi kouluissa. Perustelen väittämää sillä että kun nykyisin esimerkiksi matematiikan opetus etenee usein heikompien tai keskittymisvaikeuksia kärsivien oppijoiden vauhtia tällöin nopeat tai lahjakkaat oppijat kärsivät. Tästä seuraa se että osa oppijoista ryhtyy häiritsemään tuntia ja osa tylsistyy. Antamalla lahjakkaammille oppijoille mielekkäitä ja haastavampia tehtäviä he pääsevät harjoittelemaan ja voivat varhaisemmin kehittyä lahjakkaiksi osaajiksi. Nykyisin kun Suomi tarvitsee lisää huippuosaajia, niin tässä olisi yksi hieno keino hiota uusia timantteja. 
Ainakin nykysysteemissä monella palaa turhaan aikaa koulussa. Toiset tylsistyvät toisia treenataan aloilla jotka eivät heitä kiinnosta. Joskus sitä miettii olisiko hyvä käydä jotain kyvykkyystestejä jotta ihmisen suuntautuminen ja lahjat löytyisivät jo nuorempana että ei tarvitsisi turhaan opiskella esimerkiksi algebraa, jos kyvyt ovat kielessä, filosofiassa tai kädentaitajana.

Koulussa on useita niitä joita ei kiinnosta koulun käynti. He jopa perustelevat että eivät he koskaan tarvitse näitä prosenttilaskuja tai funktioita. Usein juuri nämä ihmiset ryhmittelevät itsensä käytännön ihmisiksi, jotka sanovat pärjäävänsä käsi-ja teknisissä töissä. Mietin että voisikohan tälläisille henkilöille avata reitin esimerkiksi 7.-8. luokan jälkeen käytäntöpainotteisemmalle 3 vuoden linjalle jossa samalla käytäisiin täydentävästi mutta hitaampaa tahtia esimekiksi loput perustkoulun asiat ja samalla olisi mahdollista opiskella joku ammatti esimerkiksi puuseppä, maalari, pintakäsittelijä, rappari, perinneseppä yms. Tämä käytännön linja kestäisi 2 vuotta ilman ammattia 3 vuotta jolloin saisi pätevyyden ammattiin. Käytännössä 2 vuotinen linjassa ei pituus eroaisi nkyisestä, mutta kolmivuotisessa linjasssa pääsisi nopeammin ammattiin ja työelämään käsiksi. Nykyisinhän on ongelmana ammattikoulun suuri keskeyttämisprosentti ja tässä olisi nyt yksi ratkaisu tähän ongelmaan. Myös ollaan huolissaan hoitosuhteesta ja työurien pituudesta. Miksi ei näin pidennetä niitä? Jos ihminen myöhemmin toteaisi että hän haluaisi jatkaa yliopistoon se olisi myös mahdollista.

Lisäksi jos haluttaisiin lisää osaajia ja työpaikkoja maahamme olisi hyvä koulussa opettaa jo kirjanpitoa ja ammatinharjoittajan elämään kuuluvaa paperityötä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti